Väkiluku kasvoi 623 postinumeroalueella ja väheni 2 374 alueella
Suomen postinumeroalueiden yhteenlaskettu väkiluku kasvoi vuosina 2010–2024 yhteensä 241 311 hengellä. Maan 3 018 postinumeroalueesta väkiluku kasvoi 623 alueella ja väheni 2 374 alueella. Lopuilla 21 alueella väkiluku oli sama kuin lähtövuonna, ja niistä 13 oli asukkaattomia molempina vuosina.
Suomi kasvaa, ja neljä aluetta viidestä pienenee. Kumpikin pitää yhtä aikaa paikkansa.
51 alueen kasvu vastaa koko nettokasvua
Kun väkiluvultaan eniten kasvaneet 51 aluetta jätetään pois, yhteenlasku menee lähes tasan: muut 572 kasvanutta aluetta kasvoivat yhteensä 299 237 hengellä, ja 2 374 vähentynyttä aluetta menetti 299 959 henkeä. Ero näiden kahden välillä on 722 henkeä eli 0,2 prosenttia kummastakin.
Jäljelle jää listan kärki. Nämä 51 aluetta — 1,7 prosenttia kaikista alueista — kasvoivat yhteensä 242 033 hengellä eli hieman enemmän kuin kaikkien 3 018 alueen yhteenlaskettu kasvu, 241 311 henkeä. Tämä ei tarkoita, että kasvua olisi ollut vain 51 paikassa: kasvaneita alueita oli 623. Se tarkoittaa, että muiden 2 967 alueen summa on −722 henkeä.
Tämä on kirjanpitoa, ei syy-seuraussuhdetta. Luvut kertovat, että kaksi lähes yhtä suurta muutosta kumoaa toisensa; ne eivät kerro, että kukaan olisi muuttanut vähentyneeltä alueelta juuri kasvaneelle. Muutto on vain yksi väkiluvun muutoksen osatekijä syntyvyyden, kuolleisuuden ja maahanmuuton rinnalla, eikä tämä aineisto erottele niitä toisistaan.
Kasvu on syvää ja kapeaa
| Alue | 2010 | 2024 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Jätkäsaari, Helsinki | 0 | 11 152 | +11 152 |
| Kivistö, Vantaa | 2 578 | 13 583 | +11 005 |
| Tikkurila, Vantaa | 16 711 | 24 875 | +8 164 |
| Niittykumpu, Espoo | 6 285 | 14 415 | +8 130 |
| Vuores, Tampere | 215 | 8 333 | +8 118 |
| Etelä-Leppävaara, Espoo | 10 035 | 17 336 | +7 301 |
Kärki on rakennushankkeiden lista, ja sen näkee samasta Paavo-aineistosta. Jätkäsaaressa ei ollut vuonna 2010 yhtään asuntoa eikä yhtään asukasta; vuonna 2024 siellä oli 6 372 asuntoa. Kivistössä asuntoja oli 974 ja sitten 8 374, Vuoreksessa 99 ja sitten 4 582. Alueen väkiluku voi kasvaa vain sinne, mihin on rakennettu, ja kärkilistalla tämä näkyy suoraan.
Väkiluvultaan eniten kasvaneista 51 alueesta 38 sijaitsee kuudessa suurimmassa kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Kaikkiaan 623 kasvaneesta alueesta 212 on näissä kuudessa kunnassa, ja kasvaneita alueita on 136 kunnassa nykyisen kuntajaon 308:sta.
Väheneminen on matalaa ja laajaa
Suurin yksittäinen menetys henkilöinä oli koko maassa Kuhmo Keskus, −1 801 henkeä. Se on vähemmän kuin minkä tahansa kymmenen väkiluvultaan eniten kasvaneen alueen kasvu.
Vähentyneiden alueiden mediaanimenetys oli 61 henkeä koko 14 vuoden aikana — noin neljä henkeä vuodessa. Kaikkiaan 1 812 alueella 3 018:sta väkiluku muuttui enintään sadalla hengellä suuntaan tai toiseen. Väheneminen ei siis useimmiten näytä romahdukselta yhdelläkään yksittäisellä alueella: 2 374:stä vähentyneestä alueesta 1 595 menetti alle sata henkeä koko jakson aikana.
Silti näiden alueiden 5 557 765 asukkaasta 3 207 516 eli 57,7 prosenttia asui vuonna 2024 jollakin niistä 623 alueesta, joiden väkiluku oli kasvanut.
Nämä kaksi lukua ovat yhdessä oudompia kuin erikseen. Vähentyneet 2 374 aluetta kattavat 303 161 neliökilometriä eli 89,8 prosenttia Suomen pinta-alasta, koska ne ovat suuria maaseudun alueita ja kasvaneet alueet pieniä kaupunkialueita. Väheneminen kattaa siis yhdeksän kymmenesosaa maan pinta-alasta, ja enemmistö suomalaisista asuu kasvavalla alueella.
Mitä luku laskee
Väkiluku tarkoittaa alueella vakinaisesti asuvia 31.12. Luvut ovat Tilastokeskuksen Paavo-aineiston aikasarjasta, jossa vuosi on tilastovuosi — ei Paavon julkaisuvuosi — joten vuoden 2024 luku on tilanne 31.12.2024.
Kaikki vuodet on laskettu samalla postinumeroaluejaolla, nykyisellä. Tämä on vertailun ehto: jos 2010 olisi laskettu oman aikansa aluejaolla, rajamuutos näkyisi tässä alueen kasvuna tai vähenemisenä. Tilastokeskus on julkaissut aikasarjan tällä tavalla vuodesta 2023.
Paavon koko maan summa, 5 557 765 henkeä vuonna 2024, on pienempi kuin Suomen virallinen väkiluku 5 635 971. Ero johtuu siitä, ettei Paavo sisällä henkilöitä, joiden sijaintia kunnan sisällä ei tiedetä: laitoksissa asuvia ilman koordinaatteja, tilapäisesti ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia ja muita koordinaatittomia, joita on Tilastokeskuksen oman kuvauksen mukaan noin prosentti väestöstä.
Aliarvio ei koske pelkkää tasoa. Koordinaatittomien joukko kasvoi näiden kahden vuoden välillä: puuttuvia oli 58 822 vuonna 2010 ja 78 206 vuonna 2024 — 1,1 prosenttia virallisesta väkiluvusta ja sitten 1,4 prosenttia. Siksi myös muutos jää pienemmäksi kuin virallinen. Suomen virallinen väkiluku kasvoi 2010–2024 yhteensä 260 695 hengellä (5 375 276 → 5 635 971), tässä laskettu summa 241 311:llä, ja ero 19 384 on 8,0 prosenttia tässä jutussa esitetystä muutoksesta. Jutun luvut ovat siis postinumeroalueiden summia — alueiden keskinäinen vertailu on pätevä, mutta koko maan kasvun mittarina luku on 8 prosenttia liian pieni.
Prosenttimuutosta ei ole laskettu alueille, joilla ei ollut vuonna 2010 yhtään asukasta — nollalla ei voi jakaa. Jätkäsaari on yksi näistä, ja siksi se on tässä jutussa suurin kasvu henkilöinä, ei prosentteina.
Tarkista itse
Kaikkien 3 018 alueen luvut ovat ladattavissa CSV-tiedostona yllä: postinumero, alueen nimi, kunta, väkiluku 2010 ja 2024, muutos henkilöinä ja muutos prosentteina. Rivit ovat suuruusjärjestyksessä, eniten kasvanut ensin. Kaavio piirretään tästä samasta tiedostosta, joten jutun ja kuvan luvut eivät voi poiketa toisistaan.
Alueiden väkiluvut saa rajapinnasta:
https://suomiatlas.com/api/v1/rankings?variableCode=he_vakiy&year=2024&limit=10. Se listaa suurimmat
alueet vuonna 2024, ei eniten kasvaneita — muutoksen laskeminen vaatii kaksi vuotta, ja tässä ne
ovat 2010 ja 2024.
Jutussa mainitut asuntomäärät ja pinta-alat eivät ole tässä CSV:ssä. Ne ovat samasta
Paavo-aineistosta, muuttujat ra_asunn ja pinta_ala, ja saman luvun saa rajapinnasta:
https://suomiatlas.com/api/v1/postal-codes/00220/stats?year=2024 antaa Jätkäsaarelle
ra_asunn 6372 ja pinta_ala 738 859 neliömetriä. Asuntomäärä on salattu alueilta, joilla on vain
yksi rakennus, yksi asuinrakennus tai alle kymmenen asuntoa, joten se ei kata kaikkia 3 018 aluetta
niin kuin väkiluku kattaa. Pinta-ala on julkaistu jokaiselta alueelta, ja se on merivedetön mutta
sisältää sisävedet. Siksi 3 018 alueen summa on 337 628 neliökilometriä eikä Suomen 303 900
neliökilometrin maapinta-ala.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroalueittainen avoin tieto (CC BY 4.0). Viralliset väkiluvut ovat Tilastokeskuksen toisesta taulukosta, StatFin 11ra, väestön keskeiset tunnusluvut alueittain. Kaikkien 3 018 alueen molemmat vuodet on tarkistettu Tilastokeskuksen rajapinnasta 28.8.2026.
Analyysi: Suomiatlas. Kysymykset ja korjaukset: [email protected]