Nopeimmin kasvavissa kaupunginosissa tulot jäävät jälkeen koko maan tahdista
Espoon Finnoo-Eestinmalmi kasvoi viidessä vuodessa 2 210 asukkaasta 4 620 asukkaaseen. Samaan aikaan alueen mediaanitulo jäi 4,75 prosenttiyksikköä vuodessa jälkeen koko maan tulokehityksestä — enemmän kuin missään muussa vähintään 1 000 asukkaan postinumeroalueessa.
Se ei tarkoita, että kukaan olisi köyhtynyt. Se tarkoittaa, että alueella asuu nyt eri ihmisiä.
Mitä luku kertoo
Vertailemme jokaisen postinumeroalueen mediaanitulon kasvua koko maan kasvuun vuosina 2019–2024. Koko maan väestöllä painotettu mediaanitulo nousi 22 396 eurosta 26 312 euroon eli 3,28 % vuodessa — nimellisesti, ennen inflaatiota. Nolla kaaviossa tarkoittaa, että alue kasvoi täsmälleen samaa tahtia kuin Suomi.
Mukana ovat ne 1 081 aluetta, joissa asui vähintään 1 000 asukasta sekä 2019 että 2024. Rajaus on tarpeen: ilman sitä kärkeen nousevat 40–150 asukkaan alueet, joissa muutaman ihmisen muutto heilauttaa mediaania rajusti. Sama kuva toistuu, vaikka raja asetettaisiin 500:aan tai 1 500:aan.
Kärjessä Koskela, hännillä uudet lähiöt
Nopeimmin noussut alue on Helsingin Koskela: +2,81 prosenttiyksikköä vuodessa, mediaanitulo 19 915 → 26 753 euroa. Muut kärkisijat ovat pieniä maaseutukeskuksia.
Listan toisessa päässä ovat Suomen tunnetuimmat uudisrakentamisalueet: Finnoo, Espoon Henttaa, Vantaan Kivistö, Tampereen Pispala. Kaikissa väkiluku kasvoi selvästi — Henttaassa 4 751:stä 7 410:een, Pispalassa 2 372:sta 4 156:een.
Espoon Otaniemi on oma tapauksensa: opiskelijavaltaisella alueella mediaanitulo on matala (noin 12 000 euroa), mutta opiskelijoiden osuus pysyi käytännössä ennallaan, joten pelkkä opiskelija-asuminen ei selitä alueen jälkeenjääntiä.
Kuinka vahva ilmiö on
Suurista alueista nopeimmin kasvavassa kymmenyksessä 63 % jäi jälkeen koko maan kehityksestä, ja keskimääräinen ero oli −0,32 prosenttiyksikköä vuodessa.
Koko aineistossa yhteys on kuitenkin heikko: väkiluvun muutoksen ja tulokehityksen korrelaatio on vain −0,14. Kasvu ei siis ennusta tulokehitystä — se on taipumus suurten alueiden kärjessä, ei sääntö.
Mitä tämä ei kerro
Tilasto vertaa kahden eri vuoden asukkaita, ei samoja ihmisiä. Se ei erota toisistaan sitä, että alueen omien asukkaiden tulot muuttuvat, ja sitä, että alueelle muuttaa erilaisia ihmisiä. Uusien asuinalueiden kohdalla jälkimmäinen on ilmeinen selitys, mutta tämä aineisto ei sitä todista.
Luvut ovat nimellisiä, eli inflaatiota ei ole poistettu. Vertailu on suhteellinen, joten inflaatio vaikuttaa molempiin puoliin samalla tavalla. Vertailu tehdään vuosien 2019 ja 2024 päätepisteistä, eikä välivuosia oteta huomioon. Postinumeroalue ei myöskään ole kaupunginosa: rajat seuraavat postin jakelua.
Tarkista itse
Koko aineisto on ladattavissa CSV-tiedostona yllä — kaikki 2 922 aluetta, myös ne, jotka rajautuivat pois asukasrajan takia.
Mittarin voi tarkistaa myös suoraan rajapinnasta:
https://suomiatlas.com/api/v1/rankings?variableCode=income_momentum_5y&year=2024&order=bottom&limit=10.
Huomaa, että rajapinta ei rajaa alueita asukasluvun perusteella, joten sen kärkilistalla ovat ne
pienet alueet, jotka tässä jutussa on rajattu pois.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-aineisto (CC BY 4.0). Kuvaajan ja aineiston saa julkaista vapaasti lähdemerkinnällä.
Analyysi: Suomiatlas. Kysymykset ja korjaukset: [email protected]