Neljällä Rautavaaran postinumeroalueella lähes kolmasosa asunnoista on ilman vakinaista asukasta
Rautavaaran neljällä postinumeroalueella, joilta molemmat luvut on julkaistu, oli vuonna 2024 yhteensä 1 110 asuntoa ja 774 asuntokuntaa. 336 asuntoa — 30,3 prosenttia tästä asuntokannasta — on ilman vakinaisesti asuvaa asuntokuntaa. Sama laskutapa koko maalle antaa 11,9 prosenttia.
Näillä neljällä alueella asuu 1 397 niistä 1 405 asukkaasta, jotka asuvat Rautavaaran viidellä postinumeroalueella. Viidenneltä, Riitasalolta, on julkaistu viisi asuntokuntaa mutta ei asuntojen määrää, joten se ei voi olla suhdeluvussa mukana eikä tarkkaa lukua voi julkaistusta aineistosta laskea. Kattavuus vaihtelee luvusta toiseen eikä ole yhtenäinen; varaukset kertovat, mitä mikäkin kattaa.
Helsingin Sanomat kävi Rautavaaralla ja kertoi perheestä, joka osti kunnan keskustasta lähes sadan neliön rivitaloasunnon 6 000 eurolla. Nämä luvut eivät selitä yksittäistä kauppaa — siihen ei mikään tässä käytetty aineisto riitä — mutta ne kuvaavat markkinaa, jossa se tehtiin.
Mitä luku laskee
Asuntokanta tarkoittaa kaikkia asuntoja, myös tyhjiä. Asuntokunta tarkoittaa asunnossa vakinaisesti asuvia. Näiden erotus on asuntoja, joissa ei asu ketään vakinaisesti: tyhjillään olevia, kesäkäytössä olevia tai muuten pysyvän asumisen ulkopuolella.
Osuus kasvaa pääosin siksi, että asuntokunnat vähenevät, ei siksi että rakennettaisiin. Vuodesta 2014 vuoteen 2024 asuntokanta kasvoi 1 078:sta 1 110:een, mutta asuntokuntien määrä laski 906:sta 774:ään: asuntoja 32 enemmän, asuntokuntia 132 vähemmän. Tyhjien osuus nousi 16,0 prosentista 30,3:een. Jos asuntokanta olisi pysynyt 1 078:ssa, sama asuntokuntien vähennys olisi tuottanut 28,2 prosenttia, joten asuntokannan nettokasvu selittää noin 2,1 prosenttiyksikköä 14,3 prosenttiyksikön noususta. Aineisto ei erottele uudisrakentamista purkamisesta tai rekisterimuutoksista tämän nettoluvun sisällä.
Asuntomarkkina on niin ohut, ettei tilasto kuvaa sitä
Rautavaaran viideltä postinumeroalueelta on 17 vuoden aikana julkaistu yhteensä yksi neliöhinta: rivitaloasunnot vuonna 2014, 460 euroa neliöltä, kuuden kaupan perusteella. Koko maan rivitalohinta oli samana vuonna 2 097 euroa.
Kuusi kauppaa ei ollut aineiston suurin määrä: pelkästään Rautavaara Keskuksessa — keskustan postinumeroalueella, jossa asuu noin 80 prosenttia kunnan asukkaista — rivitalokauppoja oli vuonna 2009 yhdeksän eikä hintaa julkaistu, vuonna 2010 seitsemän. Julkaiseminen ei siis ratkea pelkällä kauppamäärällä — Tilastokeskus rajaa osan kaupoista hintalaskennan ulkopuolelle ja salaa lukuja myös muista tietosuojasyistä. Puuttuva hinta ei tarkoita, ettei kauppoja käyty.
Määrät ovat pieniä joka tapauksessa. Niillä kolmella Rautavaaran postinumeroalueella, joista hintataulukossa on tietoja, tilastoon sisältyvien kauppojen vuosisumma on enintään kymmenen: vuonna 2024 viisi, vuonna 2025 yksi. Kahdelta muulta alueelta taulukossa ei ole soluja lainkaan. Ja kyse on vain vanhojen osakeasuntojen kaupoista — kerrostalo- ja rivitaloasunnoista. Omakotitalot ja tontit ovat kokonaan hintatilaston ulkopuolella. Ne eivät ole tämän jutun ulkopuolella: 30,3 prosentin taustalla oleva asuntokanta laskee kaikki asuntotyypit, ja näiden neljän alueen 1 110 asunnosta 985 on pientaloissa.
Sama julkaisemisraja jättää suuren osan Suomesta asuntohintatilaston ulkopuolelle: vuoden 2025 taulukko kattaa 1 724 postinumeroaluetta Suomen noin 3 000:sta ja julkaisee hinnan 793:lta.
Väestö vähenee ja ikääntyy
Viiden postinumeroalueen asukasluku putosi 1 862:sta 1 405:een vuosina 2010–2024. Kunnan väkilukutilasto, jonka rajat eivät ole täsmälleen samat, antaa samoille vuosille 1 872 ja 1 413. Alle 15-vuotiaita on 194:n sijaan 115, ja alle 3-vuotiaita on kirjattu 15 — luvut niiltä neljältä alueelta, joilta ne on julkaistu, joten ne ovat pikemminkin alaraja kuin tarkka summa. Niillä neljällä alueella, joilta ikätiedot on julkaistu, 65 vuotta täyttäneiden osuus nousi 31,7 prosentista 43,9:ään, kun koko maassa se nousi 17,6:sta 23,7:ään. Keski-ikä on 55,8 vuotta, koko maassa 44,1.
Vapaa-ajan asuntoja on viidellä alueella 524. Samat viisi aluetta ilmoittavat 779 asuntokuntaa, joten vapaa-ajan asuntoja on noin kaksi kolmasosaa asuntokuntien määrästä.
Tulotaso, jota useimmin lainataan
Rautavaara Keskus on Suomen seitsemänneksi pienituloisin postinumeroalue niistä 1 093 alueesta, joilla on vähintään 1 000 asukasta. Mediaanitulo oli vuonna 2024 19 774 euroa.
Kuusi pienituloisempaa aluetta kertoo, että pieni mediaanitulo tarkoittaa ainakin kahta eri asiaa. Suomen pienituloisin postinumeroalue on Otaniemi Espoossa: mediaanitulo 12 135 euroa, 7 639 euroa vähemmän kuin Rautavaara Keskuksessa. Asukkaista 40,5 prosenttia on opiskelijoita, keski-ikä on 27 vuotta ja eläkeläisiä on 1,3 prosenttia. Listan toinen, Oulun Kaijonharju-Linnanmaa, on 25,6 prosenttia opiskelijoita.
Paikat eivät ole vertailukelpoisia, vain mittaukset ovat. Otaniemessä asuu 1,5 prosenttia Espoon asukkaista, ja se on poikkeus omassa kunnassaan: Espoon seuraavaksi pienituloisin alue on 26 218 euroa ja saman asukasrajan ylittävän 42 alueen mediaani 32 278 euroa. Rautavaara Keskuksessa asuu 1 123 henkeä, kun kunnan viidellä postinumeroalueella asuu 1 405 ja kunnan väkilukutilastossa, jonka rajat ovat hieman eri, 1 413. Kummallakin tavalla se hallitsee Rautavaaraa toisin kuin Otaniemi Espoota. Se ei tee sen mediaanista kunnan mediaania — suurimman osan mediaani ei ole koko joukon mediaani — mutta se tarkoittaa, että kyse ei ole vertailukelpoisista paikoista vaan vertailukelpoisista mittauksista. Postinumeroalue voi olla kampus vauraassa kaupungissa tai lähes koko pikkukunta.
Neljä muuta ei muistuta näitä lainkaan. Kotkan Karhuvuori ja Hovinsaari, Imatran Sotkulampi-Linnasuo ja Lahden Liipola ovat keski-iältään 44–50-vuotiaita, ja eläkeläisten osuus on 28,8–37,3 prosenttia.
Rautavaara Keskus kuuluu tämän toisen ryhmän äärilaitaan: keski-ikä 56 vuotta, opiskelijoita 4,4 prosenttia, 18–29-vuotiaita 5,2 prosenttia ja eläkeläisiä 51,0 prosenttia asukkaista, viidenneksi suurin osuus vertailun alueista.
Sama tunnusluku kuvaa siis kahta hyvin erilaista väestörakennetta. Luontevin tulkinta on, että Otaniemessä pieni mediaanitulo heijastaa elämänvaihetta ja Rautavaara Keskuksessa väestörakennetta — mutta se on tulkinta, ei havainto. Luvut ovat yhden vuoden poikkileikkauksia: ne eivät seuraa ketään ajassa eivätkä osoita, että jompikumpi tekijä aiheuttaisi mediaanin.
Mitä luvut eivät sano
Käytetyt tulomittarit eivät osoita Rautavaara Keskuksen köyhtyneen suhteessa muuhun maahan. Rautavaara Keskuksen mediaanitulo nousi 13 468 eurosta 19 774 euroon vuosina 2010–2024 eli 46,8 prosenttia, kun koko maan luku nousi 41,1 prosenttia, 18 645 eurosta 26 312 euroon. Vuosikasvun etu on 0,29 prosenttiyksikköä — 2,78 prosenttia vuodessa vastaan 2,49. Alueen taso suhteessa koko maahan nousi 72,2 prosentista 75,2 prosenttiin eli 0,21 prosenttiyksikköä vuodessa.
Euroissa mitattuna ero silti kasvoi: 5 177 eurosta 6 538 euroon. Molemmat ovat totta, ja kumpikaan ei yksin riitä.
Myös neljän tuloluokat julkaisevan postinumeroalueen asema on pysynyt paikallaan. Näillä alueilla 31,1 prosenttia aikuisista kuului vuonna 2024 koko maan alimpaan tuloluokkaan; vuonna 2010 osuus oli 31,4 prosenttia. Koko maassa osuus on molempina vuosina 19,6 prosenttia. Kolme karkeaa tuloluokkaa ei kuvaa koko jakaumaa; ne kertovat sen, etteivät nämä mittarit näytä pudotusta suhteessa muuhun maahan.
Tyhjien asuntojen osuus ei myöskään kerro, paljonko asunnoista on myynnissä. Tilasto kertoo, ettei asunnossa ole vakinaista asukasta — ei sitä, että se olisi kaupan.
Varaukset
Vuoden 2014 pudotus kaaviossa on sanottava suoraan. Rautavaaran postinumeroalueiden kirjattu asuntokanta pieneni 1 170:stä 1 078:aan yhdessä vuodessa kaikilla neljällä raportoivalla alueella yhtä aikaa, kun koko maan asuntokanta samaan aikaan kasvoi. Kuvio sopii rekisterikorjaukseen paremmin kuin siihen, että 92 asuntoa olisi poistunut markkinalta, mutta Tilastokeskus ei dokumentoi tätä eikä tämä juttu voi osoittaa syytä. Asia on tärkeä, koska 2014 on sarjan pohja: siitä mitattuna osuus nousee 90 prosenttia ja vuodesta 2010, jolloin se oli 20,2 prosenttia, 50 prosenttia. Molemmat kerrotaan, jotta lähtövuoden valinta on näkyvissä eikä piilossa.
Asunnot ja asuntokunnat lasketaan yhteen vain niiltä alueilta, joilta molemmat on julkaistu. Paavo-aineisto salaa pienet luvut tietosuojasyistä, ja jokaisella tietoryhmällä on oma ehtonsa: väestötiedot salataan alle 30 asukkaan alueilla, tulo- ja koulutustiedot alle 30 aikuisen, asuntokuntatiedot alle 30 asuntokunnan, ja asuntotiedot silloin kun alueella on alle 10 asuntoa tai vain yksi asuinrakennus. Ryhmien kokonaislukuja ei salata koskaan, eikä vapaa-ajan asuntoja. Riitasalolta, jossa on 8 asukasta, on siksi julkaistu asuntokuntien kokonaismäärä 5 ja asukasluku, mutta ei asuntojen määrää. Näiden asuntokuntien laskeminen asuntokantaan, josta niiden asunnot puuttuvat, aliarvioisi osuutta. Näin 30,3 prosenttia on näiden neljän alueen tarkka julkaistu suhdeluku, ja se kattaa 1 397 niistä 1 405 asukkaasta, jotka asuvat Rautavaaran postinumeroalueilla. Se ei ole kunnan luku, eikä kunnan lukua voi julkaistusta aineistosta laskea lainkaan. Sekoitetulla laskutavalla luku olisi 29,8 prosenttia. Sama sääntö pätee jokaiseen tämän jutun suhdelukuun: osoittaja ja nimittäjä kattavat aina samat alueet. Koko maan vertailussa sääntö ei muuta yhden desimaalin tarkkuudella mitään.
Ikä-, eläkeläis- ja tuloluokkaosuudet on laskettu samalla tavalla: nimittäjä kattaa vain ne alueet, joilta osoittaja on julkaistu. Riitasalon luvut on salattu, joten se puuttuu myös näistä osuuksista.
Osa tyhjistä asunnoista on vapaa-ajan käytössä. Varsinaiset vapaa-ajan asunnot lasketaan erikseen, mutta pysyvästä asunnosta kesäasunnoksi siirtynyt asunto näkyy asuntokannassa ilman asukkaita. Rautavaaran kaltaisissa matkailukunnissa tämä nostaa osuutta.
HS:n mainitsema 25 946 euroa on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo; yllä olevat tuloluvut ovat asukkaan mediaanituloja. Paavo-aineistossa on myös asuntokuntien tulot. Neljästä tiedot julkaisevasta postinumeroalueesta asuntokuntamäärällä painotettu alueiden mediaanitulojen keskiarvo on 30 236 euroa ja alueiden keskitulojen painotettu keskiarvo 36 809 euroa; samoilta alueilta painotettu asuntokunnan keskikoko on 1,75 henkeä. Huomaa mitä nämä ovat: alueiden lukujen keskiarvoja, ei kunnan mediaania — sama ero, jota tämä juttu korostaa koko maan vertailuluvun kohdalla.
Asuntokuntien tulot ovat selvästi asukaskohtaisia suuremmat, kuten pitääkin, ja HS:n luku jää molempien alle. Ero selittyy aluetasolla ja määritelmällä: kuntatilasto ei ole sama asia kuin postinumeroalueiden summa. Yhtäkään näistä luvuista ei voi johtaa toisesta.
Koko maan tuloluku on postinumeroalueiden mediaanitulojen väestöpainotettu mediaani: se taso, jonka alapuolisilla alueilla asuu puolet mukana olevien alueiden aikuisista. Nämä alueet kattavat 99,97 prosenttia Suomen aikuisista. Se ei ole sama kuin tulotaso, jonka alapuolelle jää puolet Suomen aikuisista, eikä sitä pidä lukea sellaisena — Tilastokeskus julkaisee henkilötason mediaanin erikseen. Saman sarakkeen painotettu keskiarvo antaisi 26 774 euroa. Molemmat ovat perusteltuja tiivistyksiä samasta sarakkeesta, mutta niiden sekoittaminen juttujen välillä ei ole, joten kaikissa näissä jutuissa käytetään mediaania.
Pienillä alueilla jo yksittäinen muutto voi muuttaa mediaania, joten tulovertailu on rajattu alueisiin, joilla on vähintään 1 000 asukasta. Rautavaaran neljällä muulla postinumeroalueella on 8–113 asukasta, ja ne jäävät vertailun ulkopuolelle. Postinumeroalueiden aggregaateissa ne ovat mukana siltä osin kuin Paavo-aineistossa on niiden arvot.
Paavo-aineisto liittää postinumeron siihen kuntaan, jonka alueella on suurin osa sen pinta-alasta. Siksi postinumeroalueiden summa ei ole kuntaluku, ja kuntarajan ylittävä alue voi kirjautua kuntaan, jossa harva sen asukkaista asuu. Tästä syystä tässä jutussa ei esitetä kuntien järjestystä. CSV-tiedostossa Paavo-aineiston kuntatieto on sellaisenaan.
Tämä juttu ei arvota Rautavaaraa asuinpaikkana eikä ennusta hintojen suuntaa.
Tarkista itse
Rautavaaran postinumeroalueiden aikasarja 2010–2024 on ladattavissa CSV-tiedostona yllä: väkiluku, alueiden asukaskohtaisten mediaanitulojen painotettu keskiarvo, aikuista kohti laskettu keskitulo, asuntokuntien tulot, koko maan mediaani, asuntokanta ja asuntokunnat, tyhjien osuus näillä alueilla ja koko maassa, vapaa-ajan asunnot ja ikärakenne vuosittain. Kaavio piirretään tästä samasta tiedostosta.
Sarakkeet ovat postinumeroalueiden summia, eivät kuntalukuja, ja kattavuus vaihtelee muuttujittain.
Asukasluku ja vapaa-ajan asunnot kattavat kaikki viisi aluetta. CSV:ssä ei ole erillistä aikuisten määrän
saraketta; tulolukujen painoina käytetyt aikuismäärät kattavat vain neljä tulotietoja julkaisevaa
aluetta. Asuntokanta, tulot, ikäjakauma ja eläkeläisten osuus kattavat ne neljä, joilta ne on julkaistu.
Kun sarake on suhdeluku, osoittaja ja nimittäjä kattavat samat alueet — siksi asuntokuntia on se 774,
joka vastaa asuntokantaa, eikä 779, jonka kaikki viisi aluetta ilmoittavat. Sarake
alueiden_mediaanitulojen_painotettu_keskiarvo_eur (19 942 euroa vuonna 2024) on neljän alueen
mediaanitulojen aikuismäärällä painotettu keskiarvo: ei kunnan mediaani eikä Rautavaara Keskuksen
19 774 euroa.
Tulovertailu on erillisessä tiedostossa pienituloisimmat-alueet-2024.csv: 1 093 aluetta järjestyksessä pienituloisimmasta, mukana asukasluku, mediaanitulo, keski-ikä sekä eläkeläisten, opiskelijoiden ja 18–29-vuotiaiden osuudet.
Rajapinnasta saa saman järjestyksen ilman asukasrajaa:
https://suomiatlas.com/api/v1/rankings?variableCode=hr_mtu&year=2024&order=bottom&limit=10.
Lista on eri kuin tässä jutussa, ja se on tarkoituskin: ilman 1 000 asukkaan rajaa kärkeen nousevat
parinkymmenen asukkaan alueet, joissa yksi muutto ratkaisee mediaanin. Ilman rajausta Rautavaara Keskus
on 123. pienituloisin 2 944 alueesta.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroalueittainen avoin tieto ja vanhojen osakeasuntojen hinnat (CC BY 4.0). Luvut on tarkistettu Tilastokeskuksen rajapinnasta 23.8.2026.
Analyysi: Suomiatlas. Kysymykset ja korjaukset: [email protected]