Suomen nopeimmin nouseva postinumeroalue on Helsingin Koskela
”Nouseva alue” on Suomiatlaksen oman mittarin nimi, ei virallinen tilasto. Suomiatlas laskee sen — löydät sen tuolla nimellä jokaisen alueen sivulta sivustolla — ja se vastaa yhteen rajattuun kysymykseen: ovatko alueen tulot, koulutustaso, nuorten aikuisten määrä ja omistusasuminen kasvaneet viidessä vuodessa, ja onko sinne rakennettu uutta? Ja sitten: miten tämä vertautuu kaikkiin muihin Suomen alueisiin?
Mitä korkea piste ei kerro. Se ei tarkoita, että alueesta olisi tullut kalliimpi, eikä sitä, että kukaan olisi joutunut muuttamaan pois. Juuri niitä gentrifikaatiolla yleensä tarkoitetaan, eikä tämä mittari mittaa kumpaakaan: asuntojen hinnat eivät ole yksi viidestä signaalista, ja mittari seuraa alueita eikä ihmisiä. Lue korkea piste yhtenä osittaisena merkkinä, ei tuomiona alueesta.
Hintojen jättäminen pois on tietoinen valinta eikä puute, ja data kertoo miksi. Niistä 400 alueesta, joille kahden huoneen asunnon €/m² on vertailtavissa ikkunan molemmissa päissä, pisteen yhteys hintojen kehitykseen on vain heikko, ja mediaanialueen neliöhinta laski nimellisesti noin 4 prosenttia. Ikkuna osuu vuoden 2022 huipun jälkeiseen laskuun, joten hintasignaali olisi mitannut tässä enemmän koko maan asuntomarkkinaa kuin yksittäistä aluetta. Suomiatlas julkaisee €/m² alueittain omana lukunaan, joten näitä kahta voi lukea rinnakkain sen sijaan että toisesta päättelisi toisen.
Siksi kysymys on myös eri kuin ”onko tämä hyvä alue” tai ”onko tämä kallis alue”, ja ero on helppo nähdä. Helsingin Kaivopuisto - Ullanlinnassa mediaanitulo on 36 332 euroa, maan korkeimpia, kun koko maan mediaani on 26 312 euroa. Sen piste on 44, mikä on sija 649 kaikkiaan 1 080:stä. Listan kärjessä olevan Koskelan mediaanitulo on 26 753 euroa eli vain vähän maan keskitason yläpuolella.
Kaivopuisto ei ole jäämässä jälkeen. Se on jo perillä. Alue, joka oli vauras viisi vuotta sitten ja on vauras nyt, ei ole muuttunut — ja muutos on ainoa asia, jonka tämä mittari näkee. Koskela saa korkean pisteen siksi, että viisi eri asiaa liikkui samaan aikaan.
Nämä viisi, ja kuinka paljon kukin painaa:
- Tulojen kasvu suhteessa koko maan vauhtiin — 30 %
- Asukkaiden koulutustason nousu — 25 %
- Nuorten aikuisten lisääntyminen — 20 %
- Uudisrakentaminen — 15 %
- Siirtymä omistusasumiseen — 10 %
Kukin mitataan viiden vuoden ajalta, asetetaan järjestykseen kaikkien Suomen alueiden kanssa ja yhdistetään yhdeksi luvuksi. 50 on karkeasti maan keskitaso. Yhdeksänkymmenen tuntumassa oleva piste tarkoittaa, että useat signaalit osoittavat ylöspäin samaan aikaan; alle kahdenkymmenen piste tarkoittaa päinvastaista — aluetta, jolla tulot, koulutustaso ja nuorten aikuisten määrä valuvat kaikki alaspäin suhteessa muuhun maahan.
Asuntojen hinnat eivät ole pisteessä. Ei myöskään mikään arvio siitä, ovatko nämä muutokset hyviä alueella jo asuville. Mittari kuvaa mikä muuttui, ei sitä kuka hyötyi — eikä se voi kertoa, joutuiko kukaan muuttamaan pois, koska se seuraa alueita eikä ihmisiä.
Helsingin Koskela on Suomen nopeimmin nouseva postinumeroalue, ja viisi kymmenen kärjestä on Helsingissä tai Espoossa. Niistä 1 080 alueesta, joilla on vähintään 1 000 asukasta, Koskela saa Suomiatlaksen 0–100-gentrifikaatiokomposiitissa vuonna 2024 arvon 92; matalin on Mikkelin Kattilansilta arvolla 16. Mediaani on 47.
Koskelan nousu ei tullut yhtäkkiä. Sen sija on kohonnut lähes joka vuosi kymmenen vuoden ajan: 139. vuonna 2015, sitten 99., 100., 66., 59., 29., 3., 2., 2. ja ensimmäinen vuonna 2024. Se on aineiston selkein yksittäinen kehityskulku, ja juuri sitä komposiitin on tarkoitus havaita.
Kymmenen kärki
| Sija | Postinumeroalue | Kunta | Pisteet | Asukkaita |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 00600 Koskela | Helsinki | 92 | 4 722 |
| 2 | 00580 Kalasatama - Kyläsaari | Helsinki | 86 | 8 148 |
| 3 | 33180 Lapinniemi-Käpylä | Tampere | 85 | 4 300 |
| 4 | 70800 Pitkälahti | Kuopio | 85 | 4 203 |
| 5 | 02820 Nupuri-Nuuksio | Espoo | 82 | 1 708 |
| 6 | 06750 Tolkkinen | Porvoo | 80 | 2 071 |
| 7 | 00520 Itä- ja Keski-Pasila | Helsinki | 80 | 8 732 |
| 8 | 65630 Karperö | Korsholm | 79 | 1 333 |
| 9 | 02780 Kauklahti | Espoo | 79 | 14 251 |
| 10 | 21620 Kuusisto | Kaarina | 77 | 2 278 |
Kärkikymmenikössä on seitsemän kuntaa, joten kyse ei ole pelkästään pääkaupunkiseudusta — mutta pääkaupunkiseudulla on viisi kymmenestä sijasta ja vain seitsemän 25 kärjestä. Sijat 3 ja 4 sekä 6 ja 7 näkyvät samana lukuna, koska taustalla olevat arvot pyöristyvät samaan kokonaislukuun; järjestys erottaa ne silti.
Kalasatama - Kyläsaari on ainoa alue, jonka sija muuttui äkillisesti, ja syy näkyy sen asukasluvussa: ikkunan alussa 3 479 asukasta, lopussa 8 148, eli kasvua 134 prosenttia. Alue oli sijalla 1 021 vuonna 2016 ja sijalla 13 vuonna 2019, ja siitä lähtien joka vuosi ensimmäinen tai toinen. Rakentuva alue ei nouse listalla vähitellen, vaan hyppää.
Mitkä alueet ovat mukana ja mitkä eivät
Kaksi joukkoa, jotka on helppo sekoittaa. Suomiatlas laskee tämän mittarin kaikille niille 2 918 alueelle, joille se on ylipäätään laskettavissa, ilman asukasrajaa. Tämä juttu järjestää niistä 1 080: ne, joilla oli vähintään 1 000 asukasta sekä viiden vuoden ikkunan alussa että lopussa.
Raja on asetettu molempiin päihin tarkoituksella. Pelkkä vaatimus 1 000 asukkaasta vuonna 2024 päästäisi alueen mukaan sillä asukasluvulla, johon se päätyi, ja pisteyttäisi sen sillä kuinka paljon se muuttui — ja kolme viidestä signaalista palkitsee juuri tuota tulomuuttoa. Tämän jutun järjestys ei siis ole sivuston oma järjestys: Koskela on tässä jutussa ensimmäinen ja kaikkien 2 918 alueen joukossa kymmenes. Ladattavan aineiston joka rivillä on molemmat, jos haluat sovittaa nämä kaksi yhteen.
Kaksitoista aluetta ylitti 1 000 asukkaan rajan ikkunan aikana, ja siksi ne on jätetty järjestyksen ulkopuolelle mutta ei pois jutusta. Useimmat eivät saa korkeita pisteitä, mikä on sinänsä tietämisen arvoista: tuhannen asukkaan rajan ylittäminen ei tee alueesta nousevaa.
| Uusi mukaan tullut alue | Kunta | Pisteet | Asukkaita, alussa → lopussa |
|---|---|---|---|
| 13330 Harviala | Janakkala | 82 | 889 → 1 021 |
| 02390 Sarvvik | Kirkkonummi | 60 | 654 → 1 330 |
| 00880 Keski-Herttoniemi - Roihupelto | Helsinki | 52 | 719 → 1 934 |
| 20730 Skanssi | Turku | 40 | 764 → 1 387 |
Harviala olisi ollut viidentenä, jos se olisi otettu mukaan. Kaikki kaksitoista ovat erillisessä CSV-tiedostossa.
Kuinka paljon yksittäiseen sijaan voi luottaa
Järjestys on kärjessä luotettava ja keskellä paljon löyhempi. Vuodesta toiseen kärkikahdenkymmenenviiden joukossa oleva alue liikkuu mediaanisti 8 sijaa, kun taas sijoilla 401–800 oleva liikkuu mediaanisti 139 sijaa. Koko joukon pisteet muuttuvat vuodessa mediaanisti 4 pistettä sadasta — mutta jakauman ruuhkaisessa keskiosassa neljä pistettä ohittaa satoja alueita.
Jos siis etsit oman alueesi ja huomaat sen liikkuneen sata sijaa, se on tämän listan keskiosassa tavallista eikä merkitse paljoa. Kärjessä liike merkitsee.
Kaikki tämän jutun luvut ovat vuodelta 2024. Tuoreempia ei ole, koska Paavo — Tilastokeskuksen aineisto, josta suurin osa viidestä signaalista tulee — on julkaistu vuoteen 2024 asti.
Tarkista itse
Koko vuoden 2024 järjestys latautuu CSV-tiedostona yllä: nouseva-alue-2024.csv. Joka rivillä on pisteet, molemmat asukasluvut, sija kaikkien 2 918 alueen joukossa ja se, montako viidestä signaalista oli käytettävissä. Yksittäisen alueen pisteet ja tuon sijan voi lukea myös Suomiatlaksen kartalta avaamalla alueen ja katsomalla sen yhdistelmäpisteitä.
Lähde: Suomiatlaksen gentrifikaatiokomposiitti; syötteet Tilastokeskus, Paavo (CC BY 4.0). Kuvaajan ja aineiston saa julkaista vapaasti lähdemerkinnällä.
Analyysi: Suomiatlas. Kysymykset ja korjaukset: [email protected]