Suomen kymmenen lapsiystävällisintä aluetta: 0,6 % maan lapsiperheistä
Suomen lapsiystävällisin postinumeroalue on Lepsämä Nurmijärvellä. Siellä asuu 294 lapsiasuntokuntaa. Kalliossa Helsingissä asuu 825, eli lähes kolme kertaa enemmän, ja Kallio on samassa vertailussa sijalla 1 089 kaikkiaan 1 093 alueesta.
Tässä ei ole virhettä. Piste mittaa osuutta, ei määrää. Mutta ero on niin suuri, että se kannattaa sanoa ääneen: kymmenen korkeimman pisteen aluetta sisältää yhteensä 2 811 lapsiasuntokuntaa, eli 0,6 prosenttia vertailun 510 584:stä.
Mitä piste järjestää
Lapsiystävällisyyspiste on Suomiatlaksen oma yhdistelmäluku, ei Tilastokeskuksen virallinen mittari. Se kysyy, kuinka suuri osuus alueen asuntokunnista on lapsiperheitä ja millaisessa asuntokannassa ne asuvat. Kysymys on mielekäs, mutta se on eri kysymys kuin "missä lapsiperheet ovat".
Pieni kylä, jossa 40 asuntokuntaa sadasta on lapsiperheitä, saa korkean pisteen. Kaupunginosa, jossa 800 lapsiperhettä on 12 000 asuntokunnan joukossa, saa matalan. Jälkimmäisessä asuu kaksikymmenkertainen määrä lapsiperheitä.
Desiilit
Jos alueet järjestetään pisteen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään, lapsiasuntokunnat jakautuvat näin:
| Pistedesiili | Pisteet | Lapsiasuntokuntia | Osuus |
|---|---|---|---|
| 1 (korkein) | 65–81 | 32 251 | 6,3 % |
| 2 | 58–65 | 46 417 | 9,1 % |
| 3 | 52–58 | 46 444 | 9,1 % |
| 4 | 49–52 | 55 227 | 10,8 % |
| 5 | 44–48 | 56 455 | 11,1 % |
| 6 | 40–44 | 54 337 | 10,6 % |
| 7 | 36–40 | 52 405 | 10,3 % |
| 8 | 30–36 | 58 056 | 11,4 % |
| 9 | 23–30 | 56 897 | 11,1 % |
| 10 (matalin) | 9–23 | 51 135 | 10,0 % |
Yhdeksän desiiliä kymmenestä sisältää 9–11 prosenttia lapsiasuntokunnista. Vain korkeimman pisteen kymmenys poikkeaa, ja se poikkeaa alaspäin: siellä asuu harvempi lapsiperhe kuin missään muussa desiilissä.
Tilastollisesti sama asia sanottuna: pisteen ja lapsiasuntokuntien määrän välinen korrelaatio on −0,11. Pisteestä ei siis käytännössä voi päätellä, montako lapsiperhettä alueella asuu.
Missä lapsiperheet ovat
Nämä ovat ne kymmenen aluetta, joilla lapsiasuntokuntia on eniten:
| Alue | Lapsiasuntokuntia | Piste | Sija |
|---|---|---|---|
| Kontula – Vesala – Kivikko, Helsinki | 2 795 | 36 | 753 |
| Matinkylä, Espoo | 2 559 | 42 | 609 |
| Hervanta, Tampere | 2 426 | 20 | 1 008 |
| Etelä-Vuosaari, Helsinki | 2 424 | 35 | 787 |
| Tikkurila, Vantaa | 2 312 | 23 | 973 |
| Kauklahti, Espoo | 2 274 | 59 | 193 |
| Kaukajärvi, Tampere | 2 119 | 35 | 779 |
| Korso, Vantaa | 2 096 | 40 | 644 |
| Tuomarila – Suvela, Espoo | 2 090 | 49 | 421 |
| Kuivasjärvi, Oulu | 2 040 | 52 | 337 |
Seitsemän näistä kymmenestä jää mediaanipisteen 43,9 alle. Yksikään ei yllä sadan parhaan joukkoon; korkeimmalle niistä yltää Kauklahti sijalla 193.
Osa selittyy väestömäärällä: lapsiasuntokuntien määrä ja asukasluku korreloivat voimakkaasti (+0,92), joten tämä lista on osittain myös lista suurista alueista. Se on kuitenkin juuri se asia, jota osuuspohjainen piste ei näytä.
Miksi näin käy
Pisteen painosta 40 prosenttia tulee asuntokannasta ja asumisväljyydestä: pientaloasuntojen osuudesta ja asuinpinta-alasta henkilöä kohti. Kerrostaloalue jää näissä alas riippumatta siitä, montako lasta siellä asuu. Loput 45 prosenttia mittaa lapsiperheiden osuutta, ja osuus on sitä pienempi mitä enemmän alueella on muita asuntokuntia.
Molemmat piirteet vievät samaan suuntaan: tiivis alue, jossa asuu paljon lapsiperheitä ja vielä enemmän muita, saa matalan pisteen.
Mihin pistettä voi käyttää
Piste vastaa kysymykseen "kuinka lapsiperhevaltainen tämä alue on". Siihen se on pätevä, ja se kuvaa asuinympäristön luonnetta.
Se ei vastaa kysymykseen "missä lapsiperheet ovat". Jos suunnittelee päiväkotiverkkoa, koulun sijaintia tai leikkipuistoa, määrä ratkaisee eikä osuus. Kymmenen korkeimman pisteen alueen 2 811 lapsiasuntokuntaa on vähemmän kuin Kontulassa ja Matinkylässä yhteensä.
Piste ei myöskään kerro, onko alue hyvä paikka kasvattaa lapsia. Sitä ei mittaa mikään avoin aineisto.
Tarkista itse
Aineisto sisältää jokaisen 1 093 alueen pisteen ja lapsiasuntokuntien määrän.
Lapsiasuntokuntien lähde on Tilastokeskuksen Paavo-aineiston te_laps vuodelta
2024.