Suomen kymmenen lapsiperhevaltaisinta aluetta: 0,6 % maan lapsiperheistä

Kaksi kymmenen alueen listaa samalla asteikolla, 2024. Vasemmalla korkeimman lapsiperhevaltaisuuspisteen alueet: Lepsämä 294 lapsiasuntokuntaa, Kulloonkylä 126 ja Vojakkala - Yli-Liakka 116; kymmenen yhteensä 2 811 (0,6 %). Oikealla alueet, joilla lapsiasuntokuntia on eniten: Kontula - Vesala - Kivikko 2 795, Matinkylä 2 559 ja Hervanta 2 426; kymmenen yhteensä 23 135 (4,5 %). Palkit ovat samalla asteikolla, joten vasemman listan palkit jäävät lyhyiksi. Lähde: Suomiatlas, Paavo-aineisto (CC BY 4.0).
Kuvaaja: Suomiatlas, Tilastokeskuksen avoimesta datasta (CC BY 4.0) — vapaasti julkaistavissa lähdemerkinnällä.

Päivitys 29.9.2026: piste on nimetty uudelleen. Se oli aiemmin "lapsiystävällisyys", mikä lupasi arvion jota sen viisi osatekijää eivät tee. Nimi on nyt lapsiperhevaltaisuus. Laskutapa ja painot ovat ennallaan.

Suomen lapsiperhevaltaisin postinumeroalue on Lepsämä Nurmijärvellä. Siellä asuu 294 lapsiasuntokuntaa. Kalliossa Helsingissä asuu 825, eli lähes kolme kertaa enemmän, ja Kallio on samassa vertailussa sijalla 1 089 kaikkiaan 1 093 alueesta.

Tässä ei ole virhettä. Piste mittaa osuutta, ei määrää. Mutta ero on niin suuri, että se kannattaa sanoa ääneen: kymmenen korkeimman pisteen aluetta sisältää yhteensä 2 811 lapsiasuntokuntaa, eli 0,6 prosenttia vertailun 510 584:stä.

Mitä piste järjestää

Lapsiperhevaltaisuuspiste on Suomiatlaksen oma yhdistelmäluku, ei Tilastokeskuksen virallinen mittari. Se kysyy, kuinka suuri osuus alueen asuntokunnista on lapsiperheitä ja millaisessa asuntokannassa ne asuvat. Kysymys on mielekäs, mutta se on eri kysymys kuin "missä lapsiperheet ovat".

Pieni kylä, jossa 40 asuntokuntaa sadasta on lapsiperheitä, saa korkean pisteen. Kaupunginosa, jossa 800 lapsiperhettä on 12 000 asuntokunnan joukossa, saa matalan. Jälkimmäisessä asuu kaksikymmenkertainen määrä lapsiperheitä.

Desiilit

Jos alueet järjestetään pisteen mukaan ja jaetaan kymmeneen suunnilleen yhtä suureen ryhmään, lapsiasuntokunnat jakautuvat näin:

Pistedesiili Pisteet Lapsiasuntokuntia Osuus
1 (korkein) 65–81 32 251 6,3 %
2 58–65 46 417 9,1 %
3 52–58 46 444 9,1 %
4 48–52 55 362 10,8 %
5 44–48 56 650 11,1 %
6 40–44 54 090 10,6 %
7 36–40 52 652 10,3 %
8 30–36 58 212 11,4 %
9 22–30 57 063 11,2 %
10 (matalin) 7–22 51 443 10,1 %

Yhdeksän desiiliä kymmenestä sisältää noin kymmenesosan lapsiasuntokunnista. Vain korkeimman pisteen kymmenys poikkeaa, ja se poikkeaa alaspäin: siellä asuu vähemmän lapsiasuntokuntia kuin missään muussa desiilissä.

Tilastollisesti sama asia sanottuna: pisteen ja lapsiasuntokuntien määrän välinen korrelaatio on −0,11. Pisteestä ei siis käytännössä voi päätellä, montako lapsiperhettä alueella asuu.

Missä lapsiperheet ovat

Nämä ovat ne kymmenen aluetta, joilla lapsiasuntokuntia on eniten:

Alue Lapsiasuntokuntia Piste Sija
Kontula – Vesala – Kivikko, Helsinki 2 795 36 753
Matinkylä, Espoo 2 559 42 609
Hervanta, Tampere 2 426 20 1 008
Etelä-Vuosaari, Helsinki 2 424 35 787
Tikkurila, Vantaa 2 312 23 973
Kauklahti, Espoo 2 274 59 193
Kaukajärvi, Tampere 2 119 35 779
Korso, Vantaa 2 096 40 644
Tuomarila-Suvela, Espoo 2 090 49 421
Kuivasjärvi, Oulu 2 040 52 337

Seitsemän näistä kymmenestä jää mediaanipisteen 43,9 alle. Yksikään ei yllä sadan parhaan joukkoon; korkeimmalle niistä yltää Kauklahti sijalla 193.

Osa selittyy väestömäärällä: lapsiasuntokuntien määrä ja asukasluku korreloivat voimakkaasti (+0,92), joten tämä lista on osittain myös lista suurista alueista. Se on kuitenkin juuri se asia, jota osuuspohjainen piste ei näytä.

Miksi näin käy

Pisteen painosta 40 prosenttia tulee asuntokannasta ja asumisväljyydestä: pientaloasuntojen osuudesta ja asuinpinta-alasta henkilöä kohti. Kerrostaloalue jää näissä alas riippumatta siitä, montako lasta siellä asuu. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista painaa 30 prosenttia, ja osuus on sitä pienempi mitä enemmän alueella on muita asuntokuntia.

Molemmat piirteet vievät samaan suuntaan: tiivis alue, jossa asuu paljon lapsiperheitä ja vielä enemmän muita, saa matalan pisteen.

Mihin pistettä voi käyttää

Piste vastaa kysymykseen "kuinka lapsiperhevaltainen tämä alue on". Siihen se on pätevä, ja se kuvaa asuinympäristön luonnetta.

Se ei vastaa kysymykseen "missä lapsiperheet ovat". Jos suunnittelee päiväkotiverkkoa, koulun sijaintia tai leikkipuistoa, määrä ratkaisee eikä osuus. Kymmenen korkeimman pisteen alueen 2 811 lapsiasuntokuntaa on vähemmän kuin Kontulassa ja Matinkylässä yhteensä.

Piste ei myöskään kerro, onko alue hyvä paikka kasvattaa lapsia. Sitä ei mittaa mikään avoin aineisto.

Tarkista itse

Aineisto sisältää jokaisen 1 093 alueen pisteen ja lapsiasuntokuntien määrän. Lapsiasuntokuntien lähde on Tilastokeskuksen Paavo-aineiston te_laps vuodelta 2024.

Lataa aineisto (CSV)

Tutki kaikkia alueita kartalla →