Mistä lapsiystävällisyyspiste oikeasti muodostuu: lapsista ja pientaloista
Vuonna 2024 Suomiatlaksen oma 0–100-lapsiystävällisyyspiste oli korkeimmillaan 81 ja matalimmillaan 7 niillä 1 093 postinumeroalueella, joilla asukkaita oli vähintään 1 000. Kärjessä on Lepsämä (Nurmijärvi), hännässä Otaniemi (Espoo). Piste on Suomiatlaksen oma yhdistelmäluku, ei Tilastokeskuksen tai Paavon virallinen mittari.
Mitä piste mittaa
Piste koostuu viidestä signaalista, jotka muunnetaan kansallisiksi prosenttipisteiksi ja painotetaan: lapsiasuntokuntien osuus, pientaloasuntojen osuus, asuinpinta-ala henkilöä kohti, lasten huoltosuhde ja pienten lasten asuntokuntien osuuden viiden vuoden muutos. Kuvaaja näyttää, paljonko kukin painaa. Lapsiasuntokunta tarkoittaa asuntokuntaa, jossa asuu lapsia. Aineistovuosi on 2024.
Mikään näistä signaaleista ei mittaa muuttoliikettä. Viimeinen niistä on osuuden muutos, ei muuttovirta: siihen vaikuttavat yhtä lailla syntyvyys, lasten kasvaminen ikäryhmästä pois ja asuntokuntien määrän muutos. Aineistossa ei ole yhtään muuttoa.
Piste lasketaan kaikille alueille, joilla se on laskettavissa — 2 811 aluetta vuonna 2024. Tähän juttuun on otettu mukaan vain vähintään 1 000 asukkaan alueet, jolloin vertailtavia on 1 093. Koska joukko on pienempi, alue sijoittuu tässä jutussa aina korkeammalle kuin koko aineistossa: Lepsämä on jutun ensimmäinen mutta kaikkien 2 811 alueen joukossa 14:s. Taulukossa näkyvät molemmat.
Vuoden 2024 kärki ja häntä
| Sija jutussa | Postinumeroalue | Kunta | Piste 2024 (0–100) | Sija kaikista 2 811:stä |
|---|---|---|---|---|
| 1/1 093 | 01830 Lepsämä | Nurmijärvi | 81 | 14/2 811 |
| 2/1 093 | 06830 Kulloonkylä | Porvoo | 81 | 15/2 811 |
| 3/1 093 | 95500 Vojakkala - Yli-Liakka | Tornio | 81 | 16/2 811 |
| ⋯ | ⋯ | ⋯ | ⋯ | ⋯ |
| 1 091/1 093 | 00500 Sörnäinen - Harju | Helsinki | 8 | 2 807/2 811 |
| 1 092/1 093 | 00510 Alppila - Vallila | Helsinki | 8 | 2 808/2 811 |
| 1 093/1 093 | 02150 Otaniemi | Espoo | 7 | 2 809/2 811 |
Kolme kärkeä näkyy 81:nä, koska raaka-arvot pyöristyvät samaan kokonaislukuun. Otaniemi on kampusalue, ei automaattisesti kaupungin keskusta. Lepsämä: asukkaita 2 394; Otaniemi 4 661.
Miksi pisteet eroavat
Otaniemi vs Lepsämä: lapsiasuntokuntien osuus 3,9 % → 32,7 %, pientaloasunnot 0,9 % → 99,3 %, asuinpinta-ala 21,7 → 48,4 m²/hlö, lasten huoltosuhde 2,7 % → 35,3 %, pienten lasten asuntokuntien osuuden muutos −1,0 → +1,0 prosenttiyksikköä.
Pientalovaltaisuus yksin ei riitä korkeaan pisteeseen. Pientaloasunnot ovat vain 20 % painosta, ja vertailun 1 093 alueesta 740 on pientalovaltaisia — niistä 231 jää mediaanipisteen 43,9 alle. Jutun kymmenen matalinta aluetta ovat kaikki kaupunkien tiiviisti rakennettuja alueita: muun muassa Jyväskylän keskusta, Kallio Helsingissä ja Otaniemi Espoossa. Vertailu kannattaa tehdä lähekkäin olevien alueiden välillä, ei kansalliseen keskitasoon.
Kaksi aluetta, 2015–2024
Piste pysyy. Kymmenessä vuodessa Lepsämä liikkui välillä 71–81 ja Otaniemi välillä 6–13. Kummankin oma vaihtelu on korkeintaan kymmenen pistettä, kun niiden väli on 58 — alueen piste on siis alueen ominaisuus, ei vuodesta toiseen pomppiva luku. Vertailujoukko vaihtuu vuosittain, joten eri vuosien sijoja ei voi verrata — pisteitä voi.
Lepsämä (piste): 76 (2015), 81, 78, 77, 73, 72, 71, 72, 78, 81 (2024). Otaniemi: 6, 6, 10, 12, 13, 12, 10, 7, 7, 7.
Tarkista itse
Piste ja sen sija ovat julkisia: ne näkyvät kartalla ja rajapinnassa
(/api/v1/postal-codes/<postinumero>/composites). Aluesivuilla niitä ei
toistaiseksi näytetä, joten koko vuoden 2024 järjestys on CSV-tiedostona yllä:
lapsiystavallisyys-2024.csv.
Lähde: Suomiatlaksen lapsiystävällisyyskomposiitti; syötteet Tilastokeskus, Paavo (CC BY 4.0). Kuvaajan ja aineiston saa julkaista vapaasti lähdemerkinnällä.
Analyysi: Suomiatlas. Kysymykset ja korjaukset: [email protected]